Aurin­ko­säh­kö – läm­mi­tys­muo­to, joka sääs­tää kuk­ka­roa ja luontoa

Aurin­ko­säh­kö – läm­mi­tys­muo­to, joka sääs­tää kuk­ka­roa ja luontoa

Aurin­ko­säh­kö kiin­nos­taa yrit­tä­jiä, yksi­tyi­siä ihmi­siä ja sijoit­ta­jia muun muas­sa sen eko­lo­gi­suu­den ansios­ta. Olet­ko itse suun­ni­tel­lut alka­va­si tuot­taa aurin­gos­ta omaa ener­gi­aa yri­tyk­sel­le­si tai kotii­si? Tie­dät­kö, miten aurin­ko­säh­kön tuot­ta­mi­nen tapahtuu?

Yhä useam­mat yri­tyk­set, talo­yh­tiöt ja koti­ta­lou­det ovat innos­tu­neet tuot­ta­maan omaa aurin­ko­säh­köä. Tämä kehi­tys­suun­ta on hyvä ja toi­vot­ta­va­kin. Aurin­ko­säh­kö on yksi ympä­ris­töys­tä­väl­li­sim­mis­tä säh­kön­tuo­tan­to­muo­dois­ta. Se on uusiu­tu­vaa, hii­li­diok­si­di­pääs­tö­tön­tä ja vas­tuul­lis­ta sähköä.

Ympä­ris­töys­tä­väl­li­syy­den lisäk­si kiin­teis­töön asen­ne­tut aurin­ko­pa­nee­lit pie­nen­tä­vät säh­kö­las­kua tun­tu­vas­ti. Aurin­ko­pa­nee­leil­la paran­taa kiin­teis­tön ener­gia­te­hok­kuut­ta monin ver­roin. Kun olet asen­ta­mas­sa kiin­teis­töön aurin­ko­pa­nee­le­ja, kan­nat­taa myös muis­taa, että panee­lien asen­nus­työ oikeut­taa koti­ta­lous­vä­hen­nyk­seen.

Miten aurin­ko­säh­kö tuotetaan?

Aurin­ko­säh­kön tuot­ta­mi­nen tapah­tuu siten, että aurin­gon sätei­lye­ner­gia muu­te­taan säh­kö­vir­rak­si. Tämä teh­dään aurin­ko­pa­nee­lien avul­la. Aurin­ko­pa­nee­lis­sa on aurin­ko­ken­no­ja, jot­ka muut­ta­vat aurin­gon sätei­lye­ner­gian sähköenergiaksi.

Aurin­ko­pa­nee­lit tuot­ta­vat Suo­mes­sa säh­köä hyvin jo maa­lis­kuun alus­ta läh­tien pit­käl­le syyskuuhun.

Aurin­ko­pa­nee­lit kan­nat­taa asen­taa raken­nuk­seen, jos on kiin­nos­tu­nut uusiu­tu­vas­ta ener­gias­ta ja halu­aa teh­dä ympä­ris­tö­te­ko­ja. Kun tuot­taa itse osan säh­kös­tä aurin­ko­pa­nee­leil­la, on oma­va­rai­sem­pi myös säh­kön siir­ron suh­teen. Aurin­ko­pa­nee­lien avul­la tuo­tat säh­köä itse ja se vähen­tää näin osto­säh­kön määrää. 

Aurin­ko­pa­nee­lit tuot­ta­vat Suo­mes­sa säh­köä hyvin jo maa­lis­kuun alus­ta läh­tien pit­käl­le syys­kuu­hun. Kevät on otol­lis­ta aikaa aurin­ko­säh­kön tuo­tan­toon, sil­lä aurin­gon säteet hei­jas­tu­vat myös lumen pin­nas­ta. Aurin­ko­pa­nee­lit myös toi­mi­vat sitä parem­min, mitä kyl­mem­pää on. Tuo­tan­to ei myös­kään lak­kaa koko­naan pimeim­pi­nä­kään tal­vi­kuu­kausi­na. Haja­sä­tei­ly on tär­keä osa aurin­ko­pa­nee­lei­den energiantuotantoa.

Tie­sit­kö nämä sei­kat aurin­ko­säh­kös­tä ja aurinkopaneeleista?

1. Säh­köä syn­tyy muul­loin­kin kuin kirk­kaas­sa aurin­gon­pais­tees­sa. 

Jos­kus ole­ta­taan, että aurin­ko­säh­köä syn­tyy vain sil­loin, kun aurin­ko pais­taa täy­del­tä teräl­tä. Se ei kui­ten­kaan pidä paik­kaan­sa. Aurin­ko­pa­nee­lit nimit­täin rea­goi­vat kirk­kau­teen. Näin ollen suo­ran aurin­gon­pais­teen lisäk­si tuo­tan­toa tulee pil­vi­sel­lä­kin sääl­lä sekä hajasäteilystä. 

2. Aurin­ko­säh­kö­jär­jes­tel­män avul­la sääs­tää säh­kö­las­kus­sa. 

Sääs­töä syn­tyy sekä säh­kön osto­kus­tan­nuk­sis­ta että siir­to­mak­suis­ta ja verois­ta. Kan­nat­ta­vin­ta on ensi­si­jai­ses­ti itse hyö­dyn­tää tuo­tet­tu säh­kö. Jos säh­kön­tuo­tan­toa jää yli, sen voi myy­dä sähköverkkoon. 

3. Aurin­ko­säh­kö­jär­jes­tel­mäs­tä on moni­nais­ta hyö­tyä. 

Aurin­ko­säh­köär­jes­tel­män kan­nat­ta­vuus näkyy muu­toin­kin kuin sääs­tö­nä säh­kö­las­kus­sa ja saa­vu­tet­tu­na tuot­to­na. Myös jär­jes­tel­män kun­nos­sa­pi­to­kus­tan­nuk­set ovat pie­net, sil­lä se ei sisäl­lä kulu­via osia. Näi­den hyö­ty­jen lisäk­si jär­jes­tel­mä nos­taa kiin­teis­tön arvoa ja vai­kut­taa posi­tii­vi­ses­ti koko asui­na­lu­een imagoon.

Maa­läm­pö on eko­lo­gis­ta läm­pöä – se on aurin­gon energiaa

Maa­läm­pö on eko­lo­gis­ta läm­pöä – se on aurin­gon energiaa

Mitä on maa­läm­pö? Mitä ovat sen edut kiin­teis­tön läm­mi­tyk­ses­sä? Mik­si se on eko­lo­gis­ta läm­pöä? Mil­lai­seen kiin­teis­töön maa­läm­pö­läm­mi­tys sopii?

Maa­läm­pö on aurin­gon ener­gi­aa, joka on varas­toi­tu­nut maa­pe­rään tai veteen. Tätä ener­gi­aa hyö­dyn­ne­tään maa­läm­pö­läm­mi­tyk­ses­sä. Sil­lä läm­mit­tä­mi­nen on eko­lo­gis­ta, sil­lä se on uusiu­tu­vaa energiaa.

Se on ener­gia­te­ho­kas läm­mi­tys­rat­kai­su taloon, jos­sa on vesi­kier­toi­nen läm­mi­tys­jär­jes­tel­mä. Käy­tän­nös­sä läm­mi­tys tapah­tuu siten, että maa­läm­pö­pump­pu hyö­dyn­tää kiin­teis­tön läm­mit­tä­mi­seen  maa- ja kal­lio­pe­rään varas­toi­tu­nut­ta läm­pö­ener­gi­aa. Myös läm­pi­män käyt­tö­ve­den tuot­ta­mi­nen tapah­tuu samal­la tavalla. 

Maa­läm­pö on läm­mi­tys­muo­to, jos­sa suu­rin osa läm­mi­ty­se­ner­gias­ta saa­daan raken­nuk­sen ton­til­ta ilmai­sek­si. Maa­läm­pö­pump­pu kyt­ke­tään vesi­kie­toi­seen pat­te­ri- tai lat­tia­läm­mi­tys­jär­jes­tel­mään, ja näin läm­mi­te­tään niin talo kuin käyt­tö­ve­si. Kesä­hel­teil­lä pump­pua voi käyt­tää asun­non viilennykseen.

Miten maa­läm­pö toi­mii talon lämmityksessä?

Miten läm­mön­ke­räys sit­ten käy­tän­nös­sä toteu­te­taan, kun hyö­dyn­ne­tään maa­läm­pöä? Läm­pö ote­taan tal­teen maa­läm­pö­pum­pul­la ja läm­mön­ke­räys­put­kis­tol­la. Put­kis­to sijoi­te­taan maa­han joko siten, että se kai­ve­taan hori­son­taa­li­ses­ti maa­pe­rään tai siten, että pora­taan kai­vo kal­lioon. Put­kis­to voi­daan myös vetää vesis­töön, jos sel­lai­nen sijait­see ton­tin lähistöllä.

”Maa­läm­pö ja eri­lai­set läm­pö­pum­put kas­vat­ta­vat koko ajan suo­sio­taan, muun muas­sa sii­tä syys­tä, että ne ovat eko­lo­gis­ta lämpöä.”

AHS Cont­ro­lin myyn­ti- ja mark­ki­noin­ti­joh­ta­ja Matias Oja­leh­to suo­sit­te­lee maa­läm­pöä, sil­lä heil­lä on hyviä maa­läm­pö koke­muk­sia. AHS Cont­ro­lin raken­nus­koh­teis­sa sitä käy­te­tään­kin läm­mi­tyk­ses­sä niis­sä koh­teis­sa, joi­hin he ovat itse pääs­seet läm­mi­tys­muo­don valitsemaan. 

”Maa­läm­pö on sii­tä hyvä, että se on käyt­tä­jän kan­nal­ta kus­tan­nus­te­ho­kas, ja se on eko­lo­gis­ta läm­pöä. Sik­si haluam­me olla suo­sit­te­le­mas­sa sitä asiakkaillemme.”

AHS Tek­niik­ka tai­taa läm­pö­pump­pu­jen asennuksen

Maa­läm­pö­pum­pun asen­nuk­ses­ta ja läm­mi­tys­jär­jes­tel­män toteu­tuk­ses­ta vas­taa AHS Cont­ro­lin koh­teis­sa tytä­ryh­tiö AHS Tek­niik­ka Oy. Sen pal­ve­lui­hin kuu­lu­vat LVI-ura­koin­ti ja -suun­nit­te­lu sekä läm­mi­tys­jär­jes­tel­mien urakointi.

”Maa­läm­pö ja eri­lai­set läm­pö­pum­put kas­vat­ta­vat koko ajan suo­sio­taan, muun muas­sa sii­tä syys­tä, että ne ovat eko­lo­gis­ta läm­pöä. Riip­puu hir­veäs­ti koh­tees­ta, mil­lai­nen läm­mi­tys­jär­jes­tel­mä sopii mihin­kin. Kat­som­me tilan­net­ta asiak­kaan kans­sa aina tapauskohtaisesti.” 

AHS Tek­niik­ka toteut­taa läm­mi­tys­jär­jes­tel­mien ura­koin­te­ja ja LVI-töi­tä koko Suo­men aluel­la. Koh­de­ryh­miä ovat talo­yh­tiöt, raken­nus­liik­keet, kun­nat ja muu­ta ammat­ti­ti­laa­jat. Tavoit­tee­na on teh­dä sovi­tut asiat kus­tan­nus­te­hok­kaas­ti, laa­duk­kaas­ti ja aikataulussa. 

AHS Tek­niik­ka toteut­taa läm­pö­pump­pu­jär­jes­tel­mien asen­nuk­sia niin suu­riin kuin pie­niin­kin kiin­teis­töi­hin. Se tekee maa­läm­pö-, ilma­ve­si­läm­pö- ja ilma­läm­pö­pump­pua­sen­nuk­set vas­tuul­li­ses­ti voi­mas­sa ole­vien lakien ja ase­tus­ten mukaan. AHS Tek­nii­kan koti­si­vuil­ta voi tutus­tua asen­net­ta­viin läm­pö­pump­pui­hin. Ter­ve­tu­loa tutustumaan!

KVR-urak­ka kes­tää ver­tai­lun! – Tutus­tu eri urak­ka­muo­toi­hin täältä.

KVR-urak­ka kes­tää ver­tai­lun! – Tutus­tu eri urak­ka­muo­toi­hin täältä.

Tie­dät­kö, mitä tar­koit­taa KVR-urak­ka? Miten se ero­aa esi­mer­kik­si PJ-ura­kas­ta? Mikä on yli­pää­tään paras tapa hoi­taa rakennusurakka? 

KVR tar­koit­taa raken­nusu­rak­kaa, jos­sa ura­koit­si­ja hoi­taa uusien tilo­jen raken­ta­mi­sen sekä suun­nit­te­lun. KVR-ura­kas­sa raken­nut­ta­ja on sopi­mus­suh­tees­sa vain KVR-ura­koit­si­jaan. Raken­net­ta­vien tilo­jen suun­nit­te­li­jat ja aliu­ra­koit­si­jat sekä muut toi­mi­jat teke­vät työn­sä ura­koit­si­jan alaisuudessa. 

Asiak­kaal­le KVR-urak­ka on vai­va­ton ja teho­kas tapa raken­taa uusi kiin­teis­tö. KVR-ura­kas­sa olem­me asiak­kaam­me ainoa sopi­mus­kump­pa­ni ja vas­taam­me ura­kan toteu­tuk­ses­ta kokonaisuudessaan.

KVR-urak­ka on sel­keä ja teho­kas kiin­teis­tön raken­nus­ta­pa. Sel­keyt­tä raken­nus­pro­jek­tiin tuo muun muas­sa se, että asia­kas voi etu­kä­teen mää­ri­tel­lä kat­to­hin­nan rakennusprojektille. 

Onko KVR-urak­ka ainoa tapa hoi­taa rakennusurakka?

KVR-urak­ka ei ole ainoa hyvä tapa hoi­taa raken­nusu­rak­ka. Kat­som­me jokais­ta han­ket­ta tapaus­koh­tai­ses­ti ja kes­kus­te­lem­me asiak­kaam­me kans­sa, mikä sopii juu­ri heil­le. Emme tee äkki­näi­siä pää­tök­siä, vaan valit­sem­me urak­ka­muo­don jokai­seen pro­jek­tiin aina asiak­kai­dem­me kans­sa yhteis­työs­sä eri mah­dol­li­suuk­sia harkiten. 

KVR-ura­kan lisäk­si mui­ta urak­ka­muo­to­ja ovat esi­mer­kik­si raken­nusu­ra­koin­ti ja tavoi­te­hin­tai­nen PJ-urak­ka eli pro­jek­tin­joh­tou­rak­ka. PJ-urak­ka kuu­luu eri­tyis­osaa­mi­seem­me, jota suo­sit­te­lem­me mie­lel­läm­me, mut­ta huo­mioim­me muut­kin mahdollisuudet.

Sat­saam­me kai­ken ammat­tio­saa­mi­sem­me kaik­kiin raken­nusu­ra­koi­him­me asiak­kai­dem­me hyväk­si, oli urak­ka­muo­to­na sit­ten KVR-urak­ka, PJ-urak­ka tai joku muu.

Olem­me toteut­ta­neet tavoi­te­hin­tai­sel­la pro­jek­tin­joh­tou­ra­kal­la jo usei­ta koh­tei­ta han­ke­suun­nit­te­lu­vai­hees­ta läh­tein. PJ-urak­ka on jous­ta­va ja asia­kas­läh­töi­nen tapa hoi­taa raken­nusu­rak­ka. Tämä urak­ka­mal­li mah­dol­lis­taa muun muas­sa raken­nusu­ra­kan aikai­set sää­döt ja hankesuunnittelun.

Miten raken­nusu­rak­ka käy­tän­nös­sä etenee?

Kun alam­me suun­ni­tel­la uut­ta raken­nus­han­ket­ta, otam­me heti alus­sa suun­nit­te­luun mukaan kaik­ki sidos­ryh­mät. Näin var­mis­tam­me sen, että kaik­ki mah­dol­li­set näkö­kul­mat tule­vat huo­mioi­duk­si alus­ta läh­tien. Tämän jäl­keen tar­joam­me asiak­kaal­lem­me juu­ri hei­dän tar­pei­siin­sa sopi­vat suunnitelmat. 

Hyväk­si todet­tu­jen peri­aat­tei­dem­me ja koke­muk­sem­me poh­jal­ta voim­me luva­ta suju­vas­ti aika­tau­lus­saan ete­ne­vän ura­kan. Sat­saam­me kai­ken ammat­tio­saa­mi­sem­me kaik­kiin raken­nusu­ra­koi­him­me asiak­kai­dem­me hyväk­si, oli urak­ka­muo­to­na sit­ten KVR-urak­ka, PJ-urak­ka tai joku muu. 

Asiak­kaam­me saa raken­ta­mi­ses­ta aina pitä­vät kus­tan­nus­las­kel­mat, suun­ni­tel­mien mukai­sen ura­kan läpi­vien­nin sekä lop­pu­tu­lok­sen, joka on var­mas­ti onnis­tu­nut. Annam­me toi­min­nas­tam­me laa­tu­lu­pauk­sen. Lupaam­me, että raken­nusu­rak­ka val­mis­tuu sovi­tus­sa bud­je­tis­sa ja aikataulussa.

Kun tar­vit­set raken­nusu­ra­kal­le toteut­ta­jaa, ole yhtey­des­sä. Hoi­dam­me työn toi­vei­de­si mukaan raken­nusu­ra­koin­ti­na, KVR-urak­ka­na tai PJ-urak­kan­sa. Yhteys­tie­tom­me löy­ty­vät tääl­tä. Etsi­tään yhdes­sä juu­ri teil­le sopi­va urakkamuoto!

Toi­mi­ti­lo­jen suun­nit­te­lus­sa sat­sat­tiin arkkitehtuuriin

Toi­mi­ti­lo­jen suun­nit­te­lus­sa sat­sat­tiin arkkitehtuuriin

”Minul­le vin­kat­tiin, että AHS Cont­ro­lil­ta­kin kan­nat­tai­si kysyä tar­jous. Entuu­des­taan en eri­tyi­sem­min tun­te­nut hei­dän työs­ken­te­ly­ta­paan­sa. Meil­lä ei ollut yhteis­työ­tä ennen näi­den uusien toi­mi­ti­lo­jen rakentamista.”

Näin taus­toit­taa AHS Cont­ro­li Oy:n ja Tar­ra­se­rif Oy:n yhteis­työn alkua Arto Tah­ko­la. Hän on Tar­ra­se­ri­fin toi­mi­tus­joh­ta­ja ja perus­ta­ja. Hän perus­ti yri­tyk­sen noin pari­kym­men­tä vuot­ta sitten.

Tar­ra­se­rif tar­jo­aa täy­den pal­ve­lun yri­tys­ten brän­di-ilmeen toteu­tuk­siin. Pal­ve­lui­hin kuu­lu­vat mai­nos­teip­paus, valo­mai­nos, auton teip­paus, myy­mä­lä­mark­ki­noin­ti sekä mes­suo­sas­to­jen suun­nit­te­lu ja toteutus. 

Tar­ra­se­rif toteut­taa pal­ve­lut suun­nit­te­lus­ta asen­nuk­siin. Se luo yri­tyk­sel­le laa­duk­kaan ja huo­lel­li­ses­ti toteu­te­tun brä­di-ilmeen. Kor­kea­ta­soi­set tuo­te­mer­kin­nät ja laa­du­kas näky­mi­nen aut­ta­vat yri­tys­tä erot­tu­maan muis­ta. Tar­ra­se­ri­fiin voit tutus­tua lisää hei­dän koti­si­vuil­taan.

Tar­ra­se­ri­fil­le raken­net­tiin uudet toi­mi­ti­lat vajaa kak­si vuot­ta sit­ten Kem­pe­lee­seen. AHS Cont­rol toi­mi raken­ta­ja­na kiin­teis­töl­le. Toi­mi­ti­lo­jen suun­nit­te­lu ja toteu­tus teh­tiin hyväs­sä yhteistyössä. 

Toi­mi­ti­lat val­mis­tui­vat hyvin aikataulussa

”Meil­lä oli alus­ta­vat suun­ni­tel­mat ole­mas­sa uusis­ta toi­mi­ti­lois­ta, ja tiuk­ka bud­jet­ti tilo­jen raken­ta­mi­sel­le. Halusim­me, että toteu­tus vas­taa toi­vei­tam­me niin ark­ki­teh­too­ni­ses­ti kuin tek­ni­ses­ti­kin. Halusim­me myös pysyä suun­ni­tel­lus­sa bud­je­tis­sa. AHS Cont­rol haki aktii­vi­ses­ti rat­kai­su­ja, jot­ta saa­tiin täyt­ty­mään nämä kol­me asiaa.”

”Saam­me jat­ku­vas­ti posi­tii­vi­sia kom­ment­te­ja toi­mi­ti­lo­jem­me onnis­tu­nees­ta designista.”

Kun alus­ta­vat suun­ni­tel­mat ja lopul­li­set vii­lauk­set suun­ni­tel­miin oli teh­ty, pääs­tiin var­si­nai­siin raken­nus­töi­hin. Uusien tilo­jen raken­ta­mi­seen kului lähem­mäs vuosi. 

”Toi­mi­ti­lat val­mis­tui hyvin aika­tau­lus­sa. Raken­ta­mi­seen­han aina liit­tyy pie­niä haas­tei­ta, mut­ta koko­nai­suu­te­na nämä toi­mi­ti­lat val­mis­tui­vat hyvin. Kaik­ki pik­ku­ju­tut­kin lai­tet­tiin kun­toon. Olem­me kyl­lä olleet tyytyväisiä.” 

Suun­ni­tel­mia hiot­tiin ja toteu­tet­tiin yhteistyössä 

Tah­ko­la ker­too, että heil­le Tar­ra­se­ri­fil­lä oli eri­tyi­sen tär­ke­ää, että uusien toi­mi­ti­lo­jen suun­nit­te­lus­sa sat­sat­tiin ark­ki­teh­tuu­riin. AHS Cont­rol hioi käy­tän­nön toteu­tus­ta tar­peen mukaan. 

AHS Cont­ro­lil­ta tuli vink­ke­jä, miten mikä­kin rat­kai­su kan­nat­taa toteut­taa, jot­ta sii­tä saa­daan halu­tun­lai­nen. Meil­le oli tär­ke­ää hakea kus­tan­nus­te­hok­kai­ta rat­kai­su­ja. Jos jotain piti täs­tä syys­tä vii­la­ta, halusim­me, että ark­ki­teh­too­ni­ses­ti perus­idea säilyi.”

Uudet toi­mi­ti­lat val­mis­tui­vat Tar­ra­se­ri­fil­le syk­syl­lä 2019. Ne ovat vas­tan­neet odo­tuk­sia ja tiloi­hin on oltu käy­tös­sä tyytyväisiä.

”Saam­me jat­ku­vas­ti posi­tii­vi­sia kom­ment­te­ja toi­mi­ti­lo­jem­me onnis­tu­nees­ta desig­nis­ta. Sehän tar­koit­taa, että itse raken­ta­mi­ses­sa­kin on sil­loin onnis­tut­tu hyvin. Voin kyl­lä hyvin suo­si­tel­la AHS Cont­ro­lia, jos joku tar­vit­see yri­tyk­sen toi­mi­ti­loil­le rakentajaa.”

Omis­tusa­sun­to vai vuo­kra-asun­to? – Oma asun­to kar­tut­taa omaisuuttasi

Omis­tusa­sun­to vai vuo­kra-asun­to? – Oma asun­to kar­tut­taa omaisuuttasi

Omis­tusa­sun­to vai vuo­kra-asun­to – kum­pi asu­mis­muo­to on fik­sum­pi valin­ta? Mik­si ja mil­loin kan­nat­ta hank­kia omis­tusa­sun­to? Mitä hyö­tyä vuo­kral­la asu­mi­ses­ta on?

Asu­mis­muo­to­ja on monen­lai­sia. Ei ole ole­mas­sa yhtä aino­aa asu­mi­sen tapaa, joka voi­ta­siin perus­tel­la ehdot­to­man par­haak­si. Riip­puu pal­jon jokai­sen omas­ta elä­män­ti­lan­tees­ta, mikä on mil­loin­kin sopi­va tapa asua. 

Kan­nat­taa pei­la­ta eri asu­mis­muo­to­jen omi­nai­suuk­sia omiin tar­pei­siin, ennen kuin tekee kovin ehdot­to­mia pää­tök­siä. Kan­nat­taa miet­tiä, mikä on täs­sä het­kes­sä juu­ri itsel­le jär­ke­vää? Mikä on pidem­män pääl­le kan­nat­ta­vaa? Mikä itsel­le on asu­mi­ses­sa tärkeää?

Omis­tusa­sun­to vai vuokra-asunto?

Oman asun­non osto näh­dään yleen­sä tavoit­te­le­mi­sen arvoi­se­na asia­na jos­sain vai­hees­sa elä­mää. Mut­ta mikä on omis­tusa­sun­to, mikä vuokra-asunto?

Omis­tusa­sun­nos­ta mak­se­taan yleen­sä lai­nan­ly­hen­nys­tä ja asun­to-osak­kees­ta myös yhtiö­vas­ti­ket­ta. Vuo­kra-asun­nos­sa kulu­ja tuot­taa sitä vas­toin vuo­kra. Yhteis­tä on se, että molem­mat aiheut­ta­vat asu­jal­le joka tapauk­ses­sa aina jon­kin­lai­sia kuluja.

Jois­sain elä­män­ti­lan­teis­sa on jär­ke­vää asua vuo­kral­la. Vuo­kra-asu­mi­nen on taval­li­ses­ti pie­ni­tu­lois­ten ja opis­ke­li­joi­den asu­mis­muo­to. Vuo­kra-asu­mi­nen on vapaam­paa, jos esi­mer­kik­si opis­ke­li­ja­na on tar­koi­tus muut­taa tule­vai­suu­des­sa eri paikkakunnalle. 

Oman asun­non lai­nan­ly­hen­nys­tä mak­sa­mal­la kar­tut­taa samal­la omaa omai­suut­ta, eikä jon­kun toi­sen varallisuutta.

Pidem­män pääl­le vuo­kral­la asu­mi­nen ei kui­ten­kaan kan­nat­ta. Vuo­kra­lai­se­na mak­saa vain oikeu­des­ta asua asun­nos­sa. Näin ollen vuo­kra­mak­suil­la ker­ryt­tää vain vuo­kra­nan­ta­jan varallisuutta. 

Omis­tusa­sun­nos­sa ja vuo­kra-asun­nos­sa on myös se ero, että omaa asun­toa voi vapaas­ti remon­toi­da mie­lei­sek­seen. Asun­non kun­nos­tus ja remon­toin­ti kan­nat­taa tule­vai­suut­ta aja­tel­len, sil­lä kun­nos­tus­toi­men­pi­teet nos­ta­vat asun­non arvoa.

Omis­tusa­sun­nos­ta vakaut­ta ja vau­raut­ta elämään

Kun oma elä­män­ti­lan­ne sal­lii oman kodin hank­ki­mi­sen, omis­tusa­sun­nos­sa on pal­jon etu­ja. Oma koti tuo elä­mään vakaut­ta ja tur­vaa. Oman asun­non lai­nan­ly­hen­nys­tä mak­sa­mal­la kar­tut­taa samal­la omaa omai­suut­ta, eikä jon­kun toi­sen varal­li­suut­ta. Asun­non omis­ta­ja­na kui­ten­kin kan­taa ris­kin asun­non arvon ale­ne­mi­sis­ta. Sik­si kan­nat­taa huo­mioi­da asun­non jäl­leen­myyn­tiar­voon vai­kut­ta­vat asiat sil­loin, kun on teke­mäs­sä ostopäätöstä.

Kun omis­tusa­sun­toon otta­man­sa lai­nan on saa­nut mak­set­tua, jää asun­to koko­naan omak­si omai­suu­dek­si. Omis­tusa­sun­nos­sa on myös se etu, että omaa asun­to­aan voi vuo­kra­ta eteen­päin. Omaa asun­toa voi myös käyt­tää vakuu­te­na sijoituslainoissa. 

Asun­non omis­ta­mi­nen on sik­si­kin kan­nat­ta­vaa, että val­tio tukee asun­non omis­ta­mis­ta. Osan asun­to­lai­nan kor­ko­ku­luis­ta voi nimit­täin vähen­tää vero­tuk­ses­sa. Omis­tusa­sun­to voi­daan siis näh­dä fik­su­na sijoi­tuk­se­na, jos­sa kaik­ki mak­se­tut asun­to­lai­nan lyhen­ny­se­rät kas­vat­ta­vat omaa varal­li­suut­ta. Omis­tusa­sun­to on hyvä sijoi­tus tule­vai­suut­ta ajatellen.

”Täs­sä työs­sä on tun­net­ta­va hoi­va­ti­lo­jen erityispiirteet.”

”Täs­sä työs­sä on tun­net­ta­va hoi­va­ti­lo­jen erityispiirteet.”

AHS Cont­rol Oy:llä on koke­mus­ta päi­vä­ko­tien ja pal­ve­lu­ta­lo­jen raken­ta­mi­ses­ta. Heil­lä on tie­tä­mys­tä näi­den hank­kei­den eri­tyis­piir­teis­tä. Se on todel­la tär­ke­ää, sil­lä käyt­tä­jien toi­min­taa ja tar­pei­ta tulee ymmär­tää ja huo­mioi­da hankkeissa.”

Näin kuvaa AHS Cont­ro­lin työ­tä Ari Hyvä­ri­nen, joka on raken­nut­ta­ja­pääl­lik­kö­nä Hoi­va­ti­lat Oyj:ssä. Hänen teh­tä­vä­nään on muun muas­sa teh­dä urak­ka­so­pi­muk­set ja val­voa uusien tilo­jen rakentamista.

”Ostam­me raken­nus­pal­ve­lu­ja AHS Cont­ro­lin tyyp­pi­sil­tä toi­mi­joil­ta. Jääm­me omis­ta­maan raken­ne­tut kiin­teis­töt ja vuo­kraam­me nii­tä sit­ten eri käyttäjille.”

Hoi­va­ti­loil­le AHS Cont­rol on raken­ta­nut muun muas­sa päi­vä­ko­te­ja sekä pal­ve­lu­ta­lo­ja ikään­ty­neil­le ja eri­lai­sil­le erikoisryhmille.

Hyvin teh­ty työ vakuutti

”Yhteis­työm­me läh­ti liik­keel­le noin nel­jä vuot­ta sit­ten. Tänä aika­na on toteu­tet­tu yhteis­työs­sä jo usei­ta kohteita.”

Hyvä­ri­nen oli jo aiem­mas­sa työs­sään tutus­tu­nut AHS Cont­ro­lin tapaan hoi­taa työnsä.

Yhteis­työm­me on ollut jou­he­vaa ja yhteistyöhakuista.”

”Tie­sim­me hei­dän taus­tan­sa ja refe­rens­sin­sä, joten meil­lä oli jo alus­sa luot­ta­mus hei­hin. Ensim­mäis­ten hank­kei­den myö­tä luot­ta­mus vain vahvistui.” 

Par­hail­laan Hoi­va­ti­loil­le on raken­teil­la yksi AHS Cont­ro­lin raken­teil­la ole­va kiin­teis­tö Ouluun. Alku­vuo­des­ta 2021 val­mis­tui kiin­teis­töt muun muas­sa Kem­pe­lee­seen ja Ouluun.

Yhteis­työ on suju­vaa ja työ hyvin aikataulutettu 

Kai­ken kaik­ki­aan Hoi­va­ti­loil­la on yhteis­työ­kump­pa­nei­na ura­koit­si­joi­ta tois­ta­kym­men­tä. AHS Cont­rol on yksi heistä. 

”Yhteis­työm­me on ollut jou­he­vaa ja yhteis­työ­ha­kuis­ta. Meil­lä on ollut kai­kin puo­lin toi­mi­vaa tämä yhteistyö.”

Hyvä­ri­nen ker­too, että AHS Cont­ro­lil­la on oma eri­tyi­nen mal­lin­sa hoi­taa rakennusurakka. 

”He ovat teh­neet meil­le ura­kat tavoi­te­hin­tai­sel­la pro­jek­tin­joh­to­mal­lil­la. Se on sopi­nut meil­le erin­omai­sen hyvin.”

”Hank­keis­sam­me on tär­ke­ää, että pide­tään se, mikä luva­taan. Yksi oleel­li­sim­pia asioi­ta on, että hank­keet val­mis­tu­vat aika­tau­lus­saan eikä koh­tei­siin tar­vit­si­si men­nä enää toi­min­nan aika­na. Tuos­sa asias­sa AHS Cont­rol on onnis­tu­nut hyvin.”

Hank­kei­den eri­tyis­piir­teet osa­taan huomioida

Vuo­sien kulues­sa AHS Cont­ro­lil­la on ker­ty­nyt vank­ka koke­mus eri­lais­ten hoi­va­ti­lo­jen suun­nit­te­lus­ta ja rakentamisesta. 

AHS Cont­rol ohjaa suun­nit­te­li­joi­ta huo­mioi­maan hank­kei­den eri­tyis­piir­teet. Teem­me täs­sä läheis­tä yhteistyötä.”

Hyvä­ri­nen uskoo, että yhtei­siä hank­kei­ta teh­dään jat­kos­sa­kin. Yhteis­työ on ollut toi­mi­vaa, ja se var­mas­ti­kin jat­kuu myös tulevaisuudessakin.

AHS Cont­rol on meil­le hyväk­si koet­tu yhteis­työ­kump­pa­ni. Kun meil­lä tulee tar­vet­ta uusil­le hank­keil­le, avaam­me var­mas­ti kes­kus­te­lua myös hei­dän suuntaansa.”