On kesä, 90-luvun alkupuoli ja aurinko paistaa. Maatilan pihalla Limingassa viilettää kaksi pikkupoikaa työn touhussa. Veljesten yhteistyössä on tekemisen meininki. Pojat ovat Aholan nuoret veljekset, Samppa ja Hannes. Samppa on 11-vuotias ja tekee jo vähän isomman pojan hommia. Hannes, 6-vuotta, ottaa mallia ja tekee perässä yhtä hyvällä asenteella.
”Maatila on sellainen ympäristö, että siellä aletaan jo nuorena tekemään töitä ja ottamaan vastuuta. Koko nuoruuden olemme Sampan kanssa touhunneet yhdessä”, sanoo Hannes Ahola, joka on veljensä kanssa astunut sittemmin pikkupojan kengistä vähän isompiin saappaisiin.
Veljekset siirtyivät maatilan töistä jo teinipoikina palkkatöihin rakennuksille pystyttämään taloja. Myös siellä töitä tehtiin rinnatusten. Työnteon ohessa he ovat hankkineet alalta myös koulutukset itselleen. Samppa Ahola on rakennusinsinööri ja Hannes LVI-insinööri.
Yhteinen yritys – AHS Control
Vuonna 2014 veljekset perustivat yhteisen yrityksen, AHS Controlin. Sen palveluja ovat erilaisten tilojen rakentaminen urakalla ja omaperusteisesti. Tällaisia tiloja ovat asunnot, liiketilat ja hoivarakennukset, nykyään myös koulut.
Yrityksen motoksi tuli ”asiakaslähtöistä ammattirakentamista”. Se tarkoittaa sitä, että yrityksen työntekijät ovat alansa oikeita ammattilaisia. He ovat käyneet tarvittavat koulut tehtäviinsä, ja heillä on myös kattavasti työkokemusta.
”Työntekijöidemme kokemus ja osaaminen tuodaan sitten asiakkaiden hyödyksi parhaalla mahdollisella tavalla. Saamme sen ansiosta hankkeet tehtyä aina laadukkaasti”, Hannes sanoo.
Veljesten luontaista intoa yrittäjyyteen
”Kipinä oman yrityksen perustamiseen lähti oikeastaan siitä, että halusimme hallita kokonaisuuksia ja päästä kunnolla niihin itse vaikuttamaan. Halusimme lähteä kokeilemaan siipiämme. Kun saa itse luoda oman työympäristön, se on hienoa”, Hannes sanoo.
Yhteistä yritystä on ollut hyvä rakentaa, sillä veljesten välillä on avoin keskusteluyhteys ja keskinäinen luottamus. He ovat pohjimmiltaan samanluonteisia, ja heillä on sama arvomaailma.
”Hannes on luotettava, varmaan vähän suoraviivaisempi kuin minä. Hän on sellainen, että negatiivisia yllätyksiä häneltä ei tarvitse odottaa. Samanlainen huumorintaju yhdistää meitä”, Samppa kuvailee.
”Samppa taas on rauhallinen ja tulee kaikkien kanssa toimeen. Hänellä on kyky kohdata ihmiset hyvin, vaikka olisi millainen tilanne. Hän on myös tunnollinen. Iso linja yrittämisessä meillä on yhtenäinen”, Hannes jatkaa.
Kokemus on tuonut luottamusta
Kun AHS Control oli perustettu, Aholat aloittivat työt heti isoilla hankkeilla. Se oli mahdollista, sillä ennen yritystoiminnan aloittamista molemmilla veljeksistä oli kertynyt runsaasti työkokemusta ja näkemystä. Heillä oli ehtinyt syntyä jo hyvät verkostot rakennusalalla.
”Yritystoiminnan alussa hoidimme työmaakopista itse kaiken, mitä tarvitsi. Liivit päällä olimme työmaalla työn touhussa. Vasta vuoden päästä palkkasimme ensimmäisen työntekijän. Kolmantena vuonna meillä oli kuitenkin jo monen miljoonan hankkeita vastuullamme”, Samppa kertoo.
Nykyään AHS Controlilla on työntekijöitä vähän vajaa 30. Yrityksen rinnalle on perustettu tytäryhtiö AHS Tekniikka, joka vastaa muun muassa LVI-tekniikasta. Samppa on AHS Controlilla toimitusjohtajana ja Hannes teknisenä johtajana.
”Meihin on luotettu heti yritystoiminnan alusta asti. Se on ollut mukavaa. Koen, että on iso luottamuksen osoitus, kun joku antaa salkun kouraan, että tuossa on rahaa, tehkää hoivakoti”, Samppa sanoo.
Veljeksillä on ollut itseluottamusta ja tarvittavaa kokemusta ottaa vastaan annetut tehtävät. Jotta vastuu isoistakaan hankkeista ei painaisi liikaa, he suhtautuvat työtehtäviin niin, että mikään työ ei ole tekemistä kummempaa.
”Kun hoitaa pieteetillä asiat nippuun, niin kyllä kaikki hankkeet aina valmistuvat. Olemme Hanneksen kanssa niin paljon touhunneet yhdessä kaikenlaista, että meillä oli syntynyt vahva toiminnan tapa. On helppo viedä hommia yhdessä eteenpäin”, Samppa sanoo.
Tiedätkö, mitä tarkoittaa projektinjohtourakointi? Mitä tarkoittaa urakointipalvelu ja KVR-urakka – entä projektinjohtopalvelu? Onko eri urakkamuotojen erottelu sinulle lasten leikkiä, vai meneekö ne kaikki keskenään suloisesti sekaisin?
Tarkastelemme tässä artikkelissa lyhyesti keskeisiä urakkamuotoja, jotta niiden erotteluun löytyisi tarvittavia keinoja. Pääasiassa huomion kohteena on tavoitehintainen prjoketinjohtourakointi, sillä se on erityisosaamisalaamme. Se on urakkamuoto, johon haluamme rakennusalaa viedä.
On kuitenkin monia tapoja hoitaa rakennushanke. Hankkeen onnistumiseen vaikuttaa se, millainen toteutusmuoto projektille valitaan. Oikea toteutustapa tukee optimaalisesti hankkeelle asetettuja tavoitteita. Urakkamuoto määrittelee ne ehdot, joiden mukaisesti urakoitsijan kanssa toimitaan.
Miten erottaa eri urakkamuodot?
Rakennushankkeiden toteutusmuodot poikkeavat eniten toisistaan siinä, miten paljon hankkeen eri osapuolet osallistuvat päätöksentekoon. Myös siinä on eroja, miten läpinäkyvästi hankkeessa toimitaan.
Allianssimallissa projektin eri osapuolet solmivat sopimuksen, jossa sovitaan yhteisestä riskien ja hyötyjen jakamisesta. KVR-urakassa puolestaan urakoitsija hoitaa tilojen rakentamisen ja suunnittelun, ja vastaa hankkeesta. Siinä rakennuttaja on sopimussuhteessa vain KVR-urakoitsijaan, ja muut toimijat tekevät työnsä urakoitsijan alaisuudessa.
Projektinjohtourakointi sopii hyvin hankkeisiin, joissa vaaditaan eri osapuolten välistä läheistä yhteistyötä sekä ratkaisukeskeisyyttä.
Kun AHS Control aloitti toimintansa, toteutimme rakennushankkeet pääasiassa projektinjohtopalveluna. Se on rakennuttamisen palvelu, jossa toimimme konsulttina rakennushankkeessa koko projektin ajan. Autoimme asiakasta valitsemaan sopivat suunnittelijat, teimme hankinnat ja johdimme suunnittelun ohjausta. Projektinjohtopalvelussa vastasimme lisäksi työmaan työnjohdosta ja valvoimme toteutusta.
Ajan myötä ja kokemuksen karttuessa tavoitehintainen projektinjohtourakointi on kuitenkin enenevässä määrin tullut tavaksemme hoitaa rakennushanke. Projektinjohtourakointi sopii hyvin hankkeisiin, joissa vaaditaan eri osapuolten välistä läheistä yhteistyötä sekä ratkaisukeskeisyyttä. Hyväksi koettuja kaupallisia malleja projektinjohtourakoinnissa on tavoitebudjetilla toteutetun laskutyön lisäksi tavoite- ja kattohintainen malli.
Meidän tapamme hoitaa projektinjohtourakointi
Vaikka eri urakkamuotojen erot eivät olisi kirkkaana mielessä, ei kannata huolestua. Kun aloitamme rakennusurakan, katsomme alussa asiakkaan kanssa yhdessä, mikä urakkamuoto on kenellekin sopiva. Urakkamuodon valinta tehdään tapauskohtaisesti asiakkaan toiveiden mukaan.
Tavoitehintainen projektinjohtourakointi on kuitenkin urakkamuoto, jota suosittelemme mielellämme. Olemme toteuttaneet tällä urakkamuodolla jo useita kohteita hankesuunnitteluvaiheesta lähtien. Myös asiakkaamme ovat olleet tyytyväisiä töiden suunnitteluun ja toteuttamiseen tällä tavoin, sillä se on joustava ja asiakaslähtöinen tapa toteuttaa rakennusurakka.
Tavoitehintainen projektinjohtourakointi on hyvä muun muassa siksi, että se mahdollistaa hankesuunnittelun ja rakennusurakan aikaiset säästöt. Olemme asiakkaidemme kanssa kokeneet tämän käytännön työssä ja töiden toteutuksessa varsin hyväksi tavaksi hoitaa työt ja saada aikaan paras mahdollinen lopputulos.
Mitä tarkoittaa talotekniikka? Mihin kaikkeen se kiinteistöjen rakentamisessa liittyy? Kenen elämään talotekniikan ratkaisut vaikuttavat? Voiko talotekniikan avulla tuoda rakennukseen ihmisiä arjessa palvelevia ratkaisuja?
Talotekniikan ratkaisuilla vaikutetaan muun muassa kiinteistön energiatehokkuuteen – ja paljon muuhunkin. Valittu talotekniikka vaikuttaa suoraan siihen, miten turvallinen, terveellinen ja toimiva kiinteistö on. Talotekniikka ja siihen liittyvät valinnat ovat siis todella tärkeitä rakennuksille ja niissä toimimiselle. Jokaisen kannattaa tietää siitä ainakin perusasiat.
Mitä talotekniikka sitten käytännössä on? Se on kiinteistön järjestelmien, laitteiden ja teknisten palveluiden yhteinen yleisnimitys. Se on terveellisen ja toimivan työ- ja asuinympäristön suunnittelua ja rakentamista nykyaikaisen teknologian avulla. Talotekniikalla tarkoitetaan useimmiten LVI-järjestelmiä, eli lämmitys-, vesijohto- ja ilmastointitekniikkaa.
Talotekniikka valitaan tapauskohtaisesti
AHS Controlin tekninen johtaja Hannes Ahola kertoo, että talotekniikka mietitään ja räätälöidään jokaiseen rakennettavaan kohteeseen tapauskohtaisesti. Kunkin kiinteistön talotekniikkaan vaikuttaa muun muassa se, mikä on haluttu energiatehokkuus kiinteistössä.
”Myös kiinteistön käyttöasteella on vaikutusta valittavaan talotekniikkaan. Omalta osaltaan myös rakennusmääräykset asettavat tiettyjä vaatimuksia kiinteistöjen sisätiloille. Ne ohjaavat käyttämään rakentamisessa tiettyjä ratkaisuja.”
Kiinteistötekniikka tarkoittaa vastaavia asioita kuin talotekniikka. Siihen liittyy keskeisesti myös automaatio. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että asiat tapahtuvat kiinteistössä automaattisesti, esimerkiksi lämpötila säätyy itsestään.
”Kun tilaan asennetaan esimerkiksi termostaatti, niin automaatio pitää huolen, että lämpötila pysyy sisällä aina tiettynä, vaikka ulkolämpötila vaihtelisi. Automaation avulla sisäolosuhteet pidetään haluttuna mahdollisimman energiatehokkaasti.”
Erilaisia järjestelmiä talotekniikassa
Talotekniikka tuottaa eri tiloissa ja kiinteistöissä tapahtuville toiminnoille sopivat olosuhteet. Sitä on esimerkiksi veden, lämmön, ilman, energian ja valon välittäminen. Myös turvallisuus ja liikkumispalvelut kuuluvat näihin. Tästä tekniikasta keskeisen osan muodostavat sähkö- ja LVI-tekniikka. Jäähdytys-, tele-, data-, kulunvalvonta- ja palontorjuntajärjestelmät luetaan myös talotekniikkaan.
Lämmitysjärjestelmään kuuluu lämmön tuotanto, jakelu ja siirto. Vesijohtojärjestelmä huolehtii talousvedestä. Viemärijärjestelmä puolestaan kokoaa ja siirtää jätevedet, sadevedet ja maaperän kuivatusvedet. Ilmanvaihtojärjestelmä huolehtii tilojen sisäilman vaihtamisesta, jos rakennuksessa ei ole ilmastointia. Jos ilmastointi on, ilmastointijärjestelmä huolehtii sisäilman lämmittämisestä, jäähdyttämisestä, puhdistamisesta, kostuttamisesta sekä ilman liikkeistä.
”Talotekniikka vaikuttaa suoraan asumiseen. Yksi esimerkki tästä on se, kun rakensimme kerrostalon Liminkaan. Valitsimme siihen lämmitysmuodoksi maalämmön. Kun tämä investointi jaetaan usealle asunnolle, se on kannattavaa. Hyöty tulee siinä, että talossa asuminen on halpaa, vaikka valinta näkyykin vähän asunnon hinnassa. Tämän lisäksi tehty valinta on myös ympäristöteko”, Hannes Ahola sanoo.
Tilojen ja kiinteistöjen energiatehokkuus – mitä se tarkoittaa? Mitä tulee huomioida, kun haluaa rakentaa energiaa säästäen? Miksi rakentamisessa ylipäätään kannattaa kiinnittää huomiota energiatehokkuuteen?
Energiatehokkuutta tukevat ratkaisut rakentamisessa ovat kannattavia investointeja. Ne parantavat kiinteistön käyttömukavuutta sekä vähentävät käyttökuluja ja päästöjä. Näin ollen kiinteistön arvo ja tuottoaste kasvavat, sillä energiaa säästävät investoinnit laskevat käyttökuluja ja korjausvelkaa. Millaisilla valinnoilla energiatehokkuus tulee sitten huomioitua?
Energiatehokkuus eli energiansäästö on sitä, että energian käytön tehokkuutta parannetaan niin, että energian ominaiskulutus vähenee. AHS Controlin tekninen johtaja Hannes Aholan mukaan energiatehokkuuteen vaikuttavat ensisijaisesti tehdyt LVI-ratkaisut, kiinteistön rakenteet ja käytettävät sähkölaitteet. Siihen vaikuttaa myös se, miten ja mihin tiloja käytetään.
”Voi olla esimerkiksi huippuhienot järjestelmät ja talon rakenteet, mutta jos joku pitää koko ajan ulko-ovea auki, niin hienoista laitteista ja rakenteista ei ole vastaavaa hyötyä.”
Energiatehokkuus ja sen keskeisimmät vaikuttimet
Ahola sanoo, että ilmanvaihdolla on tärkeä merkitys, kun energiatehokkuus on rakentamisessa tarkastelun kohteena. Ilmanvaihto on suuri energiasyöppö. Siksi on tärkeää, että kiinteistössä on hyvällä lämmön talteenotolla varustettu IV-kone.
”Kiinteistön rakenteet ja lämmön tuotantotapa ovat seuraavia asioita, millä on merkitystä, kun energiatehokkuus huomioidaan rakentamisessa. Miten lämpö tuotetaan kiinteistöön? Halutaanko käyttää maalämpöä vai kaukolämpöä?”
Kotitalouksien energiankulutuksesta kuluu noin puolet lämmitykseen. Lämmitysenergian kulutus jakautuu kolmeen osaan: rakennuksen ilmanvaihto, johtumishäviöt sekä käyttöveden lämmitys. Valaistuksen osuus kodin sähkönkulutuksesta oli vuosien 1993–2006 laskujen mukaan noin 20 prosenttia.
On arvioitu, että suomalaisesta lämmitysjärjestelmästä jopa kolme neljäsosaa on säädetty puutteellisesti. Näin ollen energiankulutusta voidaan vähentää huomattavasti pelkästään lämmitysjärjestelmän paremmalla säädöllä.
Energiansäästö, luonto ja tulevaisuus
Kun energiatehokkuus huomioidaan rakentamisessa, mitä merkitystä sillä on ympäristölle? Tavoitteena energian säästämisessä on ennen muuta maapallon uusiutumattomien energiavarojen säästäminen. Halutaan turvata energian riittävyys tulevaisuudessakin.
Kun energian kulutusta onnistutaan vähentämään, myös energiakustannukset vähenevät, samoin kasvihuonepäästöt. Energiatehokkuuden tavoitteena on vähentää myös muita ympäristöhaittoja sekä terveyshaittoja.
Meillä on pitkä kokemus monenlaisten kiinteistöjen rakentamisesta.
Meillä AHS Controlilla on energiatehokkuushankkeissa töissä alan ammattilaiset, jotka hallitsevat energiasuunnittelun ja tuntevat uusimmat ja parhaimmat energiaratkaisut. Meillä on pitkä kokemus monenlaisten kiinteistöjen rakentamisesta. Osaamme siis hahmottaa kokonaisuuden ja löytää keskeisimmät asiat, jotta energiatehokkuus tulee huomioitua rakentamisessa.
Katsomme jokaista rakennushanketta tapauskohtaisesti. Haemme aina kunkin asiakkaan kannalta kannattavimman ja parhaimman ratkaisun. Ahola kertoo, että rakennettaviin kiinteistöihin tehdään aina energialaskelma.
”Teemme aika monesti asiakkaallemme myös energiankäyttövertailun helpottamaan tehtäviä valintoja rakennusratkaisuissa. Asiakkaillemme energiatehokkuus on merkittävä asia rakentamisessa. He haluavat, että rakentamisessa pyritään säästämään luontoa.”
Haluaisitko tietää, miten rakennusprojekti etenee, kun kohteena on toimitilat Oulu ja muu Suomi? Oli rakentamisen kohteena sitten asunnot, hoivatilat tai toimitilat, projekti etenee perusperiaatteiltaan samalla tavalla. Käytännön toteutus sovitaan asiakkaan kanssa yhdessä heti alussa ja tilanteita tarkastellaan projektin edetessä kaiken aikaa.
Miten onnistunut hanke etenee?
Meidän mielestämme onnistunut hanke etenee perusperiaatteiltaan aina tietyillä askelilla. Kun rakennusprojekti on alkamassa, määrittelemme asiakkaan tarpeet selkeäksi tavoitteeksemme. Tarkastelemme ja kartoitamme heti alkuun sen, mikä on tilojen käyttötarkoitus, laatutaso sekä ajalliset ja taloudelliset resurssit.
Kun asiakkaan tarpeet on kartoitettu, toteutetaan suunnittelunohjaus. Kun yritys haluaa rakentaa esimerkiksi toimitilat, otamme yhdessä selvää, millainen budjetti heillä on käytössä. Tässä kohtaa varmistamme siis rakennusprojektin teknisen laadun, taloudellisuuden, toteuttamiskelpoisuuden ja oikea-aikaisuuden.
Seuraavaksi teemme toteutuksen suunnittelun. Selvitämme muun muassa, miten pian toimitilat pitää saada käyttöön? Määrittelemme tässä kohtaa rakennusprojektin aikataulut, hankintasopimukset sekä teemme turvallisen ja laadukkaan työsuunnittelun.
Kun rakennusprojekti on lähtenyt käyntiin, teemme toteutuksen ohjauksen. Varmistamme siis, että työnjohto ja työntekijät ovat ammattitaitoisia. Tarkistamme myös, että työmaatoiminta on toteutussuunnitelmien mukaista, laadukasta ja turvallista.
Saamme usein palautetta, että paras todistus taidoistamme on aiemmin rakennetut toimitilat ja asunnot.
Kun toimitilat, asunnot ja hoivatilat rakennetaan, valvomme aina rakennusurakan toteutusta koko hankkeen ajan. Pidämme huolen siitä, että suunnitelmat toteutuvat työmaalla ajallisesti ja laadukkaasti. Työt tehdään työmaalla ajanmukaisten määräysten ja lakien mukaan.
Kun rakennushanke on valmis, teemme vielä tilojen tarkastukset koekäyttöineen ja dokumentteineen ennen kuin ne luovutetaan käyttäjälle. Lopuksi huolehdimme vielä käyttöönoton jälkeiset tehtävät asiakkaan kanssa sovitulla tavalla.
Toimitilat Oulu ja muu Suomi – ole yhteydessä!
Saamme usein palautetta, että paras todistus taidoistamme on jo aiemmin hyvin rakennetut toimitilat ja asunnot. Ne osoittavat käytännössä todeksi sen, että toimitilojen suunnittelu ja rakentaminen on toteutettu onnistuneesti. Tutustu referensseihimme, jos haluat päästä itse näkemään ja toteamaan onnistuneita rakennusprojektejamme.
Referensseistämme löytyy niin asuntoja, hoivatiloja kuin liike- ja toimitilojakin. Asiakastarinoista voi lukea tarkemmin projektien etenemisestä, ja mitä mieltä asiakkaat ovat olleet työn toteutuksesta. Toimitilojen rakentamisesta yksi esimerkki on Koneunion Oy, jolla on toimitilat Oulussa ja Helsingissä. Olemme rakentaneet heille toimitilat Kempeleeseen.
Rakennamme toimitilat yleensä vasta sitten, kun vuokraaja tai ostaja on tiedossa. Jos siis tarvitsette toimitilat Ouluun, kannattaa olla suoraan meihin yhteydessä. Rakennamme mielellämme toimitilat Uudellemaalle, Tampereelle, Turkuun – tai minne vain Suomeen. Yhteystietomme löydät nettisivuiltamme. Ole yhteydessä, niin voimme sopia yhdessä tarkemmin, miten projekti toteutetaan.
